Biological Evolution and the Diversification of Languages

Tutkimus

Laskennallisia sukupuita on viime vuosikymmenen aikana tehty maailmanlaajuisesti useista eri kieliperheistä. Liityimme tähän joukkoon tekemällä vastaavanlaisen sukupuun myös uralilaisista kielistä. Huomasimme kuitenkin, että eri sukupuut perustuvat eri merkityslistoihin, ja lisäksi oli epäselvää mikä on aineiston laadun (paljon vs. vähän lainasanoja) ja koon (paljon vs. vähän sanoja) vaikutus saatuihin tuloksiin.

Perehdyimme näihin kysymyksiin artikkelissa Syrjänen ym. (2013), jossa vertailimme laskennallisia sukupuitamme aiemmin esitettyihin sukupuihin ja huomasimme, että nämä puut ovat hyvin toistensa kaltaisia lähinnä sillä erotuksella, että meidän puussamme suomalais-ugrilainen ryhmä jakautui samanaikaisesti moneen eri haaraan sen sijaan, että siitä olisivat ugrilaiset kielet ensin erkaantuneet omaksi ryhmäkseen. Huomasimme myös, että sanojen määrällä on tuloksen kannalta enemmän merkitystä kuin laadulla; sukupuun perusrakenne muuttui yllättävän vähän, vaikka aineistossa olleiden lainojen määrä oli suhteellisen suuri.

Koska sukupuumallia on kritisoitu siitä, että se ei ota huomioon kielten erkaantumisen jälkeen tapahtuvia kontakteja, teimme uralilaisille kielille myös kieliverkoston artikkelissa Lehtinen ym. (2014). Kyseisessä artikkelissa vertailimme verkostoja sukupuihin ja huomasimme näiden kertovan perusrakenteeltaan samaa tarinaa havainnollistaen kuitenkin lähisukukielten verkkomaiset yhteydet toisiinsa. Täten sen sijaan, että olisimme heittäneet sukupuumallin roskakoriin, ehdotamme, että näitä kahta mallia käytettäisiin rinnakkain, jolloin olisi mahdollista saada kattavampi kuva kieliperheen historiasta.

Toisena kiinnostuksen kohteena työryhmällämme on ollut uralilaisten kielten erkaantumisten ajoitus ja erkaantumisten mahdolliset yhteydet ympäristöllisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Näihin on perehdytty artikkelissa Honkola ym. (2013). Havaitsimme ilmastollisten ja kulttuuristen tekijöiden sopivan yhteen kielten erkaantumisen kanssa ja perehdymme tähän kysymykseen syvällisemmin suomen kielen sisäisen vaihtelun tutkimuksessa suomen kielen murrekartastoa käyttäen. Tämän lisäksi tekeillä ja suunnitteilla on murreaineiston, lähisukukielten sekä uralilaisten kielten aineistojen monipuolista käyttöä, jolla pyrimme selvittämään omamme ja sukulaiskieltemme historian mysteerejä.

Esitelmät

Tulevat

  • Rantanen, T. & Koskela, S. “Geoinformatics in linguistics? Introduction to spatial data and spatial analysis.” GIS for Language Study Kick Off Workshop, 8.11.2017, Uppsala University, Sweden.
  • Honkola, T. “Quantitative analyses of the Atlas Linguarum Fennicarum.” Workshop on databases of the Uralic languages, 9-10.11.2017, Tartto, Viro.
  • Honkola, T. “Quantitative analysis of language contacts within the Finnic group.” Grammar of non-standard varieties in the East of the Circum-Baltic area, 1-3.2, Tartto, Viro.

2017

  • Honkola, T. “The Baltic Sea and its role in the past of the Finnic peoples.” Baltic Sea symposium, 16-17.10.2017, Turku, Finland.
  • Rantanen, T. “Suomen väestöhistoria maantieteen valossa: kielen, genetiikan ja kulttuurin leviämisen edistäjät ja rajoittajat.” Maantieteen kollokvio, 22.9.2017, Turku.
  • Honkola, T. & Santaharju, J. “Applying population genetics and landscape genetics to study the Finnish dialects.” ESEB, 21-25.8.2017, Groningen, the Netherlands.
  • Rantanen, T. “Barriers and pathways of human migration: a cost-distance model over Finland.” Joint Human Projects’ Meeting, 30.5.2017, Turku.
  • Honkola, T. “Ihminen – biologinen laji ja kulttuurinen olento.” Loimun TEDxHelsinkiUniversity –tapahtuma, 26.5.2017, Helsinki, Finland.
  • Honkola, T. & Syrjänen, K. “Revisiting the quantitative phylogeny of the Uralic languages.” Contextualizing historical lexicology, 15-17.5.2017, Helsinki.
  • Rantanen, T. “A combination of spatial approach, GIS methods and Finland – a geographic way to produce new information of population history.” Thursday talk -series, 4.5.2017, Turku.
  • Honkola, T., Vesakoski, O. & de Heer, M. “Optimizing phylogenetic analyses with data partitioning: a case study of Uralic.” Phylogenetic methods in historical linguistics, 27-30.3.2017, Tübingen, Germany.
  • Honkola, T. & Santaharju, J. “Applying population and landscape genetics to study the Finnish dialects.” Oikos Finland, 31.1-1.2.2017, Helsinki.

2016

  • Honkola, T. “Many faces of language evolution.” Presentation at the Academy Club for Young Scientists 8.12., Helsinki, Finland. (video)
  • Honkola, T. “Many faces of language evolution.” Argumenta-seminaari Evoluutiosta 28.11., Oulu.
  • Honkola, T. “Kielievoluution monet kasvot.” Melko yleistä kielitiedettä –seminaari, 7.10., Turun yliopisto, Turku.
  • Honkola, T. “Dialectometry using admixture modelling, integrating the extra-linguistic determinants of linguistic divergence.” General linguistics seminar, 22.9. Uppsala University, Sweden.
  • Rantanen, T. “GIS-based database of the Uralic languages.” Archeogenetics in the archipelago, 1-5.8.2016, Seili, Parainen.
  • Honkola, T., Vesakoski O., Rießler, M., Leppänen, J. & de Heer, M. “BEDLAN: Language data revealing human (pre)history”. Archeogenetics in the archipelago, 1-5.8.2016, Seili.
  • Honkola, T. “Dialectometry using admixture modelling, integrating the extra-linguistic determinants of linguistic divergence.” Linguistic Continua: a view from the North -työpaja, 21.9.2016, Uppsala, Sweden.
  • Honkola, T. “Kielten erkaantumisen tutkiminen populaatiogenetiikan menetelmillä.” Kielioppia lypsämässä IV, Tartto, Viro.
  • Honkola, T. & Leppänen, J. “Microevolutionary approach to Finnish dialect studies.” BEDLAN2016, Turku.
  • Honkola, T. & Rantanen, T. “Cost-distance analysis of Finnish dialects.” BEDLAN2016, Turku.
  • Honkola, T. “Biologinen näkökulma kielten syntymisen tutkimuksessa.” Turun eläin- ja kasvitieteellisen seuran kokous, Turku.

2015

  • Honkola, T. “Isolation mechanisms and linguistic divergence: microevolutionary perspective.” Oikos Finland meeting, Joensuu.
  • Honkola, T. “Isolation mechanisms and linguistic divergence: microevolutionary perspective.” EHBEA, Helsinki.
  • Honkola, T. “The role of extralinguistic variables in formation of Finnish dialects.” CIFU XII, Oulu.
  • Honkola, T. “Linguistic microevolution: Bringing population biology to linguistics.” Capturing Phylogenetic Algorithms for Linguistics, Leiden, Hollanti.
  • Honkola, T. “Uralic basic vocabulary (UraLex database), phylogenetic analyses and timing the tree.” Interdisciplinary seminar, Tartto, Viro.
  • Syrjänen, K., Leino, A.,, Honkola, T., Lehtinen, J. & Luoma, M. “Lessons learned from compiling a cognate corpus.” New Developments in the Quantitative Study of Languages symposium, Helsinki.
  • Syrjänen, K. & Leino, A., “UraLex – cognate corpus of Uralic languages.” CIFU XII, Oulu.

2014

  • Vesakoski, O., Syrjänen, K., Lehtinen, J., Honkola, T. & Leino, A. “Evoluutiobiologian menetelmät uralilaisten kielten ja suomen murteiden tutkimuksessa.” XLI Kielitieteen päivät, Turku.
  • Honkola, T. “Finnish dialects from a microevolutionary perspective.” Molecular Ecology Symposium 2014, Turku.
  • Lehtinen, J., Rießler, M. & Vesakoski, O. “Modeling the linguistic diversification of Finno-Saamic languages.” SLE 2014, Poznań, Puola.
  • Honkola, T. “The role of extralinguistic variables in dialect formation.” SLE 2014, Poznań, Puola.
  • Honkola, T. “New wave of quantitative dialect studies.” Mapping Methods, Tartto, Viro.
  • Vesakoski, O. & Honkola, T. ”Suomen murteiden ja uralilaisten kielten eriytymisen syitä etsimässä.” Suomalais-Ugrilainen Seura, Helsinki.
  • Honkola, T. “Extralinguistic variables shaping the spatial pattern of linguistic variation.” AURA Symposium, Turku.
  • Vesakoski, O. ”Biologi-kielitieteilijä –vuorovaikutussuhteen kehittyminen.” Melko yleistä kielitiedettä –seminaarisarja, Turku.

2013

  • Honkola, T. & Vesakoski, O. “Micro- and macroevolution of languages: Finnish dialects and Uralic languages revised.” International Conference on Evolutionary Patterns, Lissabon.
  • Vesakoski, O., Syrjänen, K., Lehtinen, J. & Honkola, T. ”Kielten välinen ja kielen sisäinen evoluutio: suomalais-ugrilaiset kielet ja suomen kielen murteet.” Koneen Säätiön Kieliohjelman tutkijatapaaminen, Helsinki.
  • Honkola, T. “Micro- and macroevolution of languages: Finnish dialects and Uralic languages revised.” BEDLAN goes ARGEOPOP, Forssa.
  • Syrjänen, K. “UraLex initiative: towards a database of Uralic cognate and structural data.” BEDLAN goes ARGEOPOP, Forssa.
  • Honkola, T. & Lehtinen, J. “Secondary connections in Uralic languages – quantitative study with trees and networks.” Uralic2013, Tallinn.

2012

  • Honkola, T. ”Kielten välinen ja kielen sisäinen muutos evoluutiobiologisessa viitekehyksessä.” Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineen tiedepäivä, Turku.
  • Honkola, T., Vesakoski, O., Korhonen, K., Lehtinen, J., Syrjänen, K., & Wahlberg, N. “Uralic language diversification: shape, timing, and connections with cultural and climatic factors.” SLE2012, Stockholm.
  • Lehtinen, J., Syrjänen, K., Honkola, T., Korhonen, K., Vesakoski, O., & Wahlberg, N. “Uralic lexical evolution in basic and less basic vocabulary: trees and networks compared.” SLE2012, Stockholm.
  • Honkola, T. “Population genetic measures for Finnish dialect data.” BEDLAN 2012, Seili.
  • Honkola, T. “Cultural and climatic changes shape the evolutionary history of the Uralic languages.” EMPSEB 18, Virrat.
  • Vesakoski, O., Honkola, T., Syrjänen, K., Lehtinen, J. & Wahlberg, N. “Micro- and macroevolution of languages: Linguistic divergence revealed by evolutionary biology approach.” 1st Joint Meeting for Evolutionary Biology, Ottawa

2011

  • Honkola, T. “The evolutionary history of the Uralic languages.” SEBDEM 2011, Turku.
  • Honkola, T. “Population genetic analysis of Finnish dialects.” BEDLAN 2011, Seili.
  • Syrjänen, K. “Uralic phylogeny and divergence time estimates.” BEDLAN 2011, Seili.
  • Honkola, T. ”Uralilaisten kielten erkaantumisten ajoittaminen laskennallisilla menetelmillä.” Kotikielen Seura, Helsinki.
  • Lehtinen, J. & Syrjänen, K. “Computational networks and trees in the study of language history.” IFUSCO XXVII, Budapest.
  • Honkola, T. “The evolutionary history of the Uralic languages.” IFUSCO XXVII, Budapest.
  • Syrjänen, K., Honkola, T., Korhonen, K., Lehtinen, J., Vesakoski, O. & Wahlberg, N. “Shedding light on the classification of Uralic languages with computational phylogenetic methods.” ICHLXX, Osaka.

2010

  • Honkola, T. & Syrjänen, K. “On the diversification of Uralic languages – Comparing computational phylogenies with traditional interpretations” Ihmistieteet ja evoluutionäkökulma -seminaari, Mynämäki.
  • Honkola, T. “The evolutionary history of Finno-Ugric languages.” BEDLAN 2010, Seili.
  • Syrjänen, K. “Word lists and Uralic languages: a phylogenetc glance.” BEDLAN2010, Seili.

Posterit

  • Honkola, T., Vesakoski, O. & Leppänen, J. “Linguistic microevolution.” Nordic OIKOS Conference 2016, 2-4.2.2016, Turku.
  • Honkola, T. “Cultural and climatic changes shape the evolutionary history of the Uralic languages.” ESEB XIII, Tübingen.
  • Vesakoski, O., Honkola, T., Korhonen, K., Lehtinen, J., Suutari, T., Syrjänen, K., & Wahlberg, N. (2010). “The phylogeny of the Uralic languages.” CEE 2010 Symposium: Integrating genetic and cultural evolutionary approaches to language, London.

Julkaisut

Muut

  • Honkola, T. & Vesakoski, O. “Ovatko suomalais-ugrilaiset kielet uhanalaisia lajeja?” Paneelikeskustelu tiedemessuilla 7.10.2012, Turku.
Helsingin yliopisto     Tampereen yliopisto     Turun yliopisto     Kotimaisten kielten keskus